Keskeiset asiat
- Tässä oppaassa verisyöpien neljäksi päätyypiksi luetaan leukemia, lymfooma, multippeli myelooma ja myelodysplastiset oireyhtymät (MDS). Cancer Research UK lisää viidenneksi ryhmäksi myeloproliferatiiviset kasvaimet [1].
- Kukin tyyppi vaikuttaa eri soluihin: leukemia vaikuttaa luuytimen verisoluihin, lymfooma lymfosyyteiksi kutsuttuihin valkosoluihin ja myelooma plasmasoluihin [2].
- Lyhenteet AML, ALL, CML ja CLL kertovat kukin kahdesta asiasta: kuinka nopeasti leukemia kehittyy (akuutti vai krooninen) ja mihin solulinjaan se vaikuttaa (myelooinen vai lymfaattinen) [2], [3].
- Hodgkinin lymfooma ja non-Hodgkin-lymfooma käsitellään erikseen. Pelkästään non-Hodgkin-lymfoomia on yli 60 tyyppiä, jotka voivat vaatia hyvin erilaisia hoitoja [1], [2].
- Hoito vaihtelee säännöllisestä seurannasta solunsalpaajahoitoon, täsmälääkkeisiin ja kantasolusiirtoon verisyövän tyypin mukaan [1], [2], [4].
- Poikkeavaksi merkitty verikoetulos ei aina tarkoita, että jokin on vialla [5]. Esimerkiksi MGUS ei ole verisyöpä, vaikka se voi hyvin harvinaisissa tapauksissa muuttua sellaiseksi [2].
Jos luet tätä, olet ehkä juuri lähtenyt vastaanotolta mielessäsi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, tai yrität ymmärtää läheiseltäsi saamaasi puhelua. Sanaa "verisyöpä" käytetään usein kuin se tarkoittaisi yhtä sairautta. Näin ei ole. Verisyöpiä on monenlaisia, ja kullakin on omat oireensa, hoitonsa ja ennusteensa [2]. Sama sana voi tarkoittaa hyvin erilaisia tilanteita.
Tämän oppaan tarkoitus on auttaa pysähtymään ja hahmottamaan eri ryhmät. Vastaamme ensin selkeästi kysymykseen "mitkä ovat verisyöpien neljä tyyppiä?" ja käymme sitten läpi jokaisen niistä. Mukana on muutamia kokonaiskuvaa tukevia tilastotietoja, mutta ennen kaikkea selkeä yleiskuva, josta voi olla apua seuraavassa keskustelussa hoitotiimisi kanssa.
Mitä verisyövällä tarkoitetaan?
Verisyöpä vaikuttaa verisolujen tuotantoon ja toimintaan [1]. Verisolut muodostuvat luuytimessä, luiden sisällä olevassa pehmeässä kudoksessa [6].
Näille syöville on yhteistä se, että verisolujen muodostumisessa tai toiminnassa tapahtuu häiriö [1]. Esimerkiksi MDS:ssä puna- tai valkosolujen tai verihiutaleiden vähäinen määrä voi ilmetä väsymyksenä, toistuvina infektioina tai mustelmaherkkyytenä [7].
"Verisyöpä" on siis kattotermi, ei yksittäinen sairaus [2]. Tämä kannattaa pitää mielessä, sillä se selittää, miksi oma kokemuksesi voi olla aivan erilainen kuin keskustelupalstalta lukemasi kertomus ihmiseltä, jolla on eri diagnoosi.
Miten veri ja luuydin normaalisti toimivat
Kaikki verisolut saavat alkunsa luuytimessä muodostuvista kantasoluista [6]. Niistä kehittyy kolmea päätyyppiä: punasolut kuljettavat happea, valkosolut auttavat torjumaan infektioita ja verihiutaleet auttavat verta hyytymään [6].
Kukin verisyövän tyyppi häiritsee tämän tuotantoketjun eri osaa. Leukemia vaikuttaa luuytimen verisoluihin, yleensä valkosoluihin. Lymfooma vaikuttaa lymfosyytiksi kutsuttuun valkosoluun. Myelooma vaikuttaa plasmasoluihin, jotka ovat myös eräänlaisia valkosoluja [2].
Pidä tämä mielikuva mielessäsi. Kun hahmotat, mistä kukin sairaus saa alkunsa, artikkelin muutkin asiat on helpompi ymmärtää.
Mitkä ovat verisyöpien neljä päätyyppiä?
Tässä suora vastaus. Tässä oppaassa verisyöpien neljäksi päätyypiksi luetaan leukemia, lymfooma, multippeli myelooma ja myelodysplastiset oireyhtymät (MDS). Cancer Research UK luettelee viisi ryhmää, sillä se laskee mukaan myös myeloproliferatiiviset kasvaimet (MPN) [1]. Käsittelemme niitä jäljempänä harvinaisten verisyöpien yhteydessä.
Lyhyesti: leukemia vaikuttaa luuytimen verisoluihin, yleensä valkosoluihin; lymfooma vaikuttaa lymfosyyteiksi kutsuttuihin valkosoluihin; myelooma vaikuttaa plasmasoluiksi kutsuttuihin valkosoluihin; ja MDS on ryhmä sairauksia, joissa luuydin ei toimi kunnolla vaan tuottaa poikkeavia verisoluja [2].
Yksi usein hämmennystä aiheuttava seikka: eri lähteet laskevat ryhmät eri tavoin [1], [2]. Jos lääkäri tai verkkosivusto mainitsee eri lukumäärän, tieto ei todennäköisesti ole ristiriitaista. Alla olevassa taulukossa neljää tyyppiä verrataan rinnakkain.
| Tyyppi | Mihin se vaikuttaa | Kenellä se todetaan useimmin | Tavalliset oireet |
|---|---|---|---|
| Leukemia | Luuytimen verisoluihin, yleensä valkosoluihin [2] | Lapsilla, joilla se on yleisin verisyöpä, sekä iäkkäillä aikuisilla, etenkin AML:n ja CLL:n kohdalla [8], [9], [10] | Väsymys, mustelma- tai verenvuotoherkkyys, toistuvat infektiot [11] |
| Lymfooma | Lymfosyyteiksi kutsuttuihin valkosoluihin [2] | Yleisempi nuorilla ja nuorilla aikuisilla [8]. Isossa-Britanniassa Hodgkinin lymfooma on yleisempi 20-24- ja 80-84-vuotiailla [12] | Hodgkinin lymfooma: suurentuneet imusolmukkeet. Non-Hodgkin-lymfooma: kivuton kyhmy tai turvotus, yöhikoilu ja selittämätön laihtuminen [12], [13] |
| Multippeli myelooma | Luuytimen plasmasoluihin [14] | Usein iäkkäillä aikuisilla: Isossa-Britanniassa noin 45 sadasta uudesta tapauksesta todetaan vähintään 75-vuotiailla [14] | Luukipu, väsymys, infektiot [14] |
| MDS | Luuytimeen, joka tuottaa poikkeavia verisoluja [2] | Kaikenikäisillä, mutta yleisimmin yli 75-vuotiailla [7] | Väsymys, hengenahdistus, toistuvat infektiot, mustelma- tai verenvuotoherkkyys [7] |
Leukemia ja sen alatyypit
Leukemia on luuytimen verisolujen, yleensä valkosolujen, syöpä [2]. Se on lasten yleisin verisyöpä [8]. Sitä esiintyy myös aikuisilla, mutta yleensä eri tyyppisenä: aikuisten yleisimmät tyypit ovat akuutti myelooinen leukemia (AML) ja krooninen lymfaattinen leukemia (CLL) [3].
Kun luet leukemian eri tyypeistä, lyhenteisiin AML, ALL, CML ja CLL sisältyy vastaus kahteen kysymykseen. Kuinka nopeasti sairaus kehittyy? Ja mihin solulinjaan se vaikuttaa? Etenemisnopeuden perusteella leukemia on akuutti tai krooninen, ja solulinjan perusteella myelooinen tai lymfaattinen [2], [3]. Näitä yhdistämällä saadaan nuo neljä tyyppiä. Myös muita leukemioita on olemassa [2].
Akuutti ja krooninen: mitä ero tarkoittaa sinulle
Näillä kahdella sanalla on suuri merkitys leukemiadiagnoosissa, joten niiden merkitys kannattaa ymmärtää oikein.
Akuutti leukemia etenee nopeasti ja vaatii yleensä välitöntä hoitoa [3]. AML:n ja ALL:n hoito aloitetaan tavallisesti pian diagnoosin jälkeen [15], [16].
Krooninen leukemia etenee hitaammin, eikä se joissakin tapauksissa vaadi hoitoa heti [3]. Esimerkiksi CLL:ssä kaikki eivät tarvitse välitöntä hoitoa [10]. Osalla aloitetaan aktiivinen seuranta, jota kutsutaan myös seuraa ja odota -menettelyksi. Siinä tilannetta tarkkaillaan säännöllisillä tutkimuksilla [4].
Jos lääkärisi käytti sanaa "krooninen", kysy, mitä se tarkoittaa aikataulusi kannalta ja aloitetaanko hoito nyt vai seurataanko tilannetta ensin. Tämä on ensimmäinen asia, joka kannattaa varmistaa hoitotiimiltä.
Leukemian tyypit: AML, ALL, CML ja CLL
Tässä neljä niistä selkeästi selitettyinä. Akuutti myelooinen leukemia (AML) etenee nopeasti, vaikuttaa myelooisen solulinjan verisoluihin ja on yleisempi iäkkäillä [2], [9]. Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) saa alkunsa luuytimen lymfaattisen solulinjan soluista, voi kehittyä nopeasti ja todetaan useimmiten lapsilla [17]. Krooninen myelooinen leukemia (CML) kehittyy usein hitaasti, ja hoidolla, useimmiten täsmälääkkeellä, se voidaan pitää hallinnassa useita vuosia [18]. Krooninen lymfaattinen leukemia (CLL) kehittyy yleensä hyvin hitaasti, eikä monilla sitä sairastavilla ole lainkaan oireita [10].
| Alatyyppi | Solulinja | Etenemisnopeus | Tyypillinen ikäjakauma |
|---|---|---|---|
| AML | Myelooiset solut | Akuutti (nopea) | Yleisempi iäkkäillä [2], [9] |
| ALL | Lymfosyytit | Akuutti (nopea) | Todetaan useimmiten lapsilla [17] |
| CML | Myelooiset solut | Krooninen (hidas) | Yleisempi iäkkäillä, mutta voidaan todeta missä iässä tahansa [2], [18], [19] |
| CLL | Lymfosyytit | Krooninen (hidas) | Yleisempi iäkkäillä ja harvinainen alle 40-vuotiailla [2], [10] |
Tarkka alatyyppisi on tärkeämpi kuin pelkkä sana "leukemia", sillä kullakin tyypillä on omat oireensa, hoitonsa ja ennusteensa [2].
Lymfooma: Hodgkinin lymfooma ja non-Hodgkin-lymfooma
Lymfooma vaikuttaa lymfosyyteiksi kutsuttuihin valkosoluihin, jotka ovat tärkeä osa immuunijärjestelmääsi [2]. Sekä Cancer Research UK että Blood Cancer UK käsittelevät Hodgkinin lymfoomaa ja non-Hodgkin-lymfoomaa erikseen, joten niiden ero on ensimmäinen asia, joka kannattaa oppia [1], [2]. Kivuton kyhmy tai turvotus, yleensä kaulassa, kainalossa tai nivusessa, on yksi non-Hodgkin-lymfooman oireista [13]. Suurentuneet imusolmukkeet ovat Hodgkinin lymfooman yleisin oire [12].
Hodgkinin lymfooma
Klassinen Hodgkinin lymfooma on Hodgkinin lymfooman yleisin tyyppi. Sen kaikissa neljässä alatyypissä esiintyy poikkeavia Reed-Sternbergin soluja, jotka ovat syöpäsoluiksi muuttuneita B-lymfosyyttejä [20]. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Hodgkinin lymfooma on yleisempi 20-24-vuotiailla ja 80-84-vuotiailla [12].
On myös hyviä uutisia, jotka kannattaa sanoa suoraan. Hodgkinin lymfooman elossaoloennuste on yleensä hyvä, etenkin jos sairaus todetaan varhain [12]. Useimmilla hoito poistaa lymfooman kokonaan [21]. Pitkälle edennyttä Hodgkinin lymfoomaa on joskus vaikeampi hoitaa, eikä sitä aina voida parantaa [21]. Ota siis hyvät uutiset rohkaisuna, älä lupauksena.

Non-Hodgkin-lymfooma
Non-Hodgkin-lymfooma (NHL) ei ole yksi sairaus. Se on yhteisnimitys yli 60 eri tyypille, jotka voivat käyttäytyä hyvin eri tavoin ja vaatia erilaisia hoitoja [1].
Osa on hidaskasvuisia, kuten follikulaarinen lymfooma, jonka hoitoa ei välttämättä tarvitse aloittaa heti [22]. Toiset ovat nopeakasvuisia, kuten diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL), jonka hoidossa useimpien potilaiden tavoitteena on lymfooman parantaminen [23]. Jos diagnoosiisi liittyy pitkä ja tarkka alatyypin nimi, pyydä hoitotiimiäsi selittämään se ja kirjoittamaan se muistiin.
| Ominaisuus | Hodgkinin lymfooma | Non-Hodgkin-lymfooma |
|---|---|---|
| Solut, joihin sairaus vaikuttaa | Klassisessa Hodgkinin lymfoomassa esiintyy Reed-Sternbergin soluja, jotka ovat syöpäsoluiksi muuttuneita B-lymfosyyttejä [20] | Imukudoksen lymfosyytit [1], [2] |
| Tyyppien määrä | 2 pääryhmää; klassisella Hodgkinin lymfoomalla on 4 alatyyppiä [20] | Yli 60 eri tyyppiä [1] |
| Yleinen oire | Suurentuneet imusolmukkeet [12] | Kivuton kyhmy tai turvotus kaulassa, kainalossa tai nivusessa [13] |
| Ennuste | Yleensä hyvä, etenkin jos sairaus todetaan varhain [12] | Riippuu NHL:n tyypistä [24] |
Multippeli myelooma
Multippeli myelooma on plasmasolujen syöpä. Plasmasolut ovat eräänlaisia valkosoluja [2]. Se kehittyy luuytimen plasmasoluista. Normaalit plasmasolut tuottavat vasta-aineiksi kutsuttuja proteiineja [14].
Tärkeimpiä oireita ovat selän, lonkkien ja kylkiluiden luukipu sekä väsymys [14]. Jos punasoluja ei ole tarpeeksi, sinulla on anemia. Jos valkosoluja ei ole tarpeeksi, saat tavallista enemmän infektioita [14].
Kaikki myeloomaa sairastavat eivät tarvitse hoitoa heti: kytevää myeloomaa, joka ei aiheuta oireita eikä merkkejä elinvaurioista, seurataan yleensä säännöllisillä tutkimuksilla mahdollisten muutosten havaitsemiseksi [25].
Myelodysplastiset oireyhtymät (MDS)
Myelodysplastiset oireyhtymät ovat ryhmä sairauksia, joissa luuydin ei toimi kunnolla ja tuottaa poikkeavia verisoluja [2]. Sen mukaan, mitä soluja on liian vähän, MDS:ää sairastavilla voi olla väsymystä ja joskus hengenahdistusta, toistuvia infektioita tai verenvuotoja ja mustelmaherkkyyttä [7].
MDS on ryhmä verisyöpiä [7]. Osalle MDS:ää sairastavista kehittyy myöhemmin akuutti myelooinen leukemia [7]. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse hoitoa aluksi: osalle riittävät säännölliset seurantakäynnit, joihin kuuluu verikokeita [26]. Keskisuuren tai suuren riskin MDS voi vaatia hoidon nopeaa aloittamista [26]. Voit hyvin kysyä lääkäriltäsi, mihin riskiryhmään oma MDS:si kuuluu ja mitä se tarkoittaa sinulle.
Harvinaisia verisyöpiä, joista on hyvä tietää
Neljän pääryhmän lisäksi on pitkä lista muita diagnooseja [2]. Sinun ei luultavasti tarvitse tuntea niitä kaikkia, mutta nimien tunnistamisesta on apua, jos jokin niistä tulee vastaan.
Myeloproliferatiiviset neoplasiat (MPN) ovat ryhmä erilaisia verisyöpiä. Niihin kuuluvat polysytemia vera (elimistö tuottaa liikaa punasoluja), essentiaalinen trombosytemia (liikaa verihiutaleita) ja myelofibroosi (luuytimeen muodostuu arpikudosta) [2]. Waldenströmin makroglobulinemia on hidaskasvuinen non-Hodgkin-lymfooman muoto [2]. Karvasoluleukemia on harvinainen kroonisen leukemian tyyppi, joka on saanut nimensä soluissa mikroskoopilla näkyvistä karvamaisista ulokkeista [1].
Tieto harvinaisesta verisyövästä voi saada olon tuntumaan yksinäiseltä. Jos sinulla on esimerkiksi double-hit-lymfooma, voi olla vaikea löytää muita, joilla on sama sairaus tai jotka tietävät siitä [2]. Tämä on todellinen haaste ja yksi syy siihen, miksi potilasyhteisöt ovat niin tärkeitä. Toisen selviytyjän tarinan lukeminen voi lievittää harvinaiseen diagnoosiin liittyvää yksinäisyyttä huomattavasti. Tällaisia tarinoita ovat esimerkiksi ALL:stä selviytyneiden nuorten kertomukset aineistokirjastossamme.
Kun kyse ei ole syövästä: MGUS ja muut samankaltaiset tilat
Jokainen poikkeava verikoetulos ei viittaa syöpään [5]. Yksi samankaltainen tila on MGUS eli merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammopatia. Se on veritauti, joka syntyy, kun luuytimen plasmasolut kehittyvät poikkeavasti [2]. MGUS ei ole verisyöpä, vaikka se voi hyvin harvinaisissa tapauksissa muuttua verisyöväksi [2].
Jos verikoetuloksesi olivat poikkeavia, lääkäri voi kertoa, onko kyseessä esimerkiksi MGUS. Jos on, tilanne on aidosti erilainen kuin syöpädiagnoosin saaminen.
Verisyövän oireet ja mihin tyyppiin ne voivat viitata
Verisyövän yleisiä merkkejä ovat väsymys, joka ei helpota levolla tai nukkumalla, toistuvat tai pitkittyneet infektiot, kyhmyt tai turvotus, selittämättömät mustelmat tai verenvuodot, läpimäräksi kasteleva yöhikoilu ja selittämätön laihtuminen [27].
Oirekokonaisuus voi kuitenkin antaa vihjeitä tyypistä. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa antavia yhteyksiä. Käytä sitä vain karkeana oppaana, älä diagnoosina.
| Oire | Liittyy tavallisemmin näihin |
|---|---|
| Suurentuneet imusolmukkeet tai kyhmyt | Lymfooma; mainitaan myös leukemian oireena [11], [12], [13] |
| Luukipu | Multippeli myelooma [14] |
| Mustelmaherkkyys tai verenvuodot | Leukemia, MDS [7], [11] |
| Toistuvat infektiot | Leukemia, MDS, myelooma [7], [11], [14] |
| Yöhikoilu ja laihtuminen | Non-Hodgkin-lymfooma; laihtuminen mainitaan myös leukemian oireena [11], [13] |
Älä käytä tätä itsesi diagnosoimiseen. Useimmilla ihmisillä, joilla on näitä oireita, ei ole leukemiaa [11]. Tarkoitus ei ole antaa itsellesi diagnoosia vaan päästä asianmukaisiin tutkimuksiin. Jos sinulla on yksikin oire, jolle et löydä selitystä, varaa aika lääkärille [27]. Jos mielessäsi on leukemia, oppaamme leukemian oireista ja varhaisista merkeistä aikuisilla, naisilla ja lapsilla käsittelee näitä merkkejä tarkemmin.

Miten verisyövät diagnosoidaan
Täydellinen verenkuva (FBC) mittaa veren eri solutyyppien määrät: punasolut, valkosolut ja verihiutaleet [28]. Tavanomaisen vaihteluvälin ylä- tai alapuolella oleva tulos ei aina tarkoita ongelmaa [5]. Myös nestehukka, stressi, tupakointi, äskettäinen sairaus tai vamma sekä jotkin lääkkeet voivat vaikuttaa arvoihin [5].
Tämän jälkeen hoitotiimisi voi täydentää tutkimuksia kuvantamisella, kuten tietokonetomografialla, magneettikuvauksella, PET-kuvauksella, röntgenkuvauksella tai ultraäänitutkimuksella. Niillä voidaan tarkastella kehon sisäisiä elimiä ja luita [28]. Luuydinbiopsiassa otetaan luuydinnäyte mikroskoopilla tutkittavaksi. Se voi osoittaa, tuottaako elimistösi normaaleja, terveitä verisoluja vai ei [28].
Geneettiset tutkimukset tehdään yleensä verikokeessa tai luuydinbiopsiassa kerätyistä soluista [28]. Tiettyjen muutosten etsiminen syöpäsolujen geeneistä ja kromosomeista voi auttaa lääkäreitä tunnistamaan verisyövän tarkan tyypin, ennakoimaan, mitkä hoidot voisivat tehota sinuun parhaiten, ja arvioimaan ennustetta tarkemmin [28]. European LeukemiaNetin vuoden 2022 AML-suosituksiin sisältyy uudistettu geneettinen riskiluokitus [29]. Kannattaa kysyä, sisältyvätkö nämä tutkimukset omaan tutkimussuunnitelmaasi.
Miten verisyöpien hoito eroaa syöpätyypin mukaan
Verisyöpiin ei ole yhtä ainoaa hoitoa, sillä jokaisella tyypillä on omat hoitonsa [2]. Siksi se, mitä luet yhdestä tyypistä, ei välttämättä päde omaasi.
Hyvä nyrkkisääntö on, että syövän etenemisnopeus vaikuttaa usein siihen, milloin hoito aloitetaan. Akuutissa leukemiassa hoito alkaa yleensä pian diagnoosin jälkeen, ja solunsalpaajahoito on sekä AML:n että ALL:n tärkein hoitomuoto [15], [16]. Hyvin varhaisen vaiheen KLL ei välttämättä tarvitse hoitoa heti [10]. Seuranta ei tarkoita sitä, ettei tehtäisi mitään: tilannetta tarkkaillaan säännöllisillä tutkimuksilla [4].
| Tyyppi | Tavalliset hoitomuodot | Hyvä tietää |
|---|---|---|
| AML | Solunsalpaajahoito on tärkein hoitomuoto; muita vaihtoehtoja ovat täsmälääkkeet, kuten venetoklaksi, sekä kantasolu- tai luuytimensiirto [15] | Hoito alkaa yleensä nopeasti. Intensiivisen hoidon tavoitteena on parantaa AML, ja kevyemmän hoidon tavoitteena on pitää se hallinnassa mahdollisimman pitkään [15] |
| ALL | Solunsalpaajahoito on tärkein hoitomuoto; toinen vaihtoehto on kantasolusiirto [16] | Hoito alkaa yleensä melko pian diagnoosin jälkeen [16] |
| KML | Tyrosiinikinaasin estäjiksi (TKI) kutsutut täsmälääkkeet ovat yleisin hoitomuoto [18] | Hoito voi pitää KML:n hallinnassa useita vuosia [18] |
| KLL | Säännöllinen seuranta, jos hoitoa ei vielä tarvita [4] | Hyvin varhaisen vaiheen KLL ei välttämättä tarvitse hoitoa heti [10] |
| Lymfooma | Hodgkinin lymfooma: sädehoito, solunsalpaajahoito ja muut syöpäsoluihin kohdistuvat lääkkeet [21]. Follikulaarinen lymfooma: seuranta on mahdollinen vaihtoehto [22] | Useimmilla Hodgkinin lymfoomaa sairastavilla hoito poistaa lymfooman kokonaan [21]. Useimmilla DLBCL:ää sairastavilla tavoitteena on parantuminen [23] |
| Multippeli myelooma | Solunsalpaajahoito, täsmähoidot ja kantasolusiirto [1] | Kytevää myeloomaa seurataan yleensä säännöllisillä tutkimuksilla [25] |
| MDS | Verensiirrot, solunsalpaajahoito ja luovuttajan kantasoluilla tehtävä kantasolusiirto [26] | Osa ei aluksi tarvitse hoitoa, vaan ainoastaan seurantakäyntejä ja verikokeita. Keskisuuren tai suuren riskin MDS voi edellyttää pikaista hoitoa [26] |
Joitakin hoitomuotoja käytetään useisiin eri tyyppeihin. Yksi esimerkki on kantasolusiirto. ALL:ssa se tarkoittaa mahdollisimman monien leukemiasolujen tuhoamista ja korvaamista terveillä kantasoluilla [16]. MDS:ssä luovuttajan kantasoluilla tehtävä siirto on raskas hoito, johon liittyy riskejä, eikä se sovi kaikille [26].
CAR-T-soluhoidossa verestäsi kerätään T-soluja, joita muokataan laboratoriossa tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja huomattavasti tehokkaammin. Sen jälkeen solut palautetaan elimistöösi torjumaan syöpää [30]. Blood Cancer UK:n mukaan se on toistaiseksi hoitovaihtoehto vain tiettyihin verisyöpiin, joihin muut tavanomaiset hoidot eivät ole tehonneet [30]. Hoitojen saatavuus vaihtelee maittain, joten kysy asiasta hoitotiimiltäsi.
Jos kuulet, ettei verisyöpää voida parantaa, se ei tarkoita, ettei sitä voitaisi hoitaa. Esimerkiksi kroonisessa myelooisessa leukemiassa hoito voi pitää taudin hallinnassa useita vuosia [18]. European LeukemiaNetin vuoden 2020 suositusten mukaan useimmilla kroonista vaihetta sairastavilla on nykyään normaali elinajanodote [31].
Ennuste ja elossaolo: mitä luvut kertovat ja mitä eivät
On täysin inhimillistä kaivata lukuja. Tässä on siksi muutamia suuntaa antavia lukuja Cancer Research UK:lta, mutta niihin liittyy tärkeä varaus. Viiden vuoden elossaolo-osuus tarkoittaa tässä niiden ihmisten osuutta, jotka eivät ole kuolleet syöpäänsä viiden vuoden kuluessa diagnoosista [32].
| Tyyppi | Viiden vuoden elossaolo-osuus | Keitä ja mitä ajanjaksoa luku koskee |
|---|---|---|
| Akuutti myelooinen leukemia (AML) | Yli 20 sadasta [33] | Englanti, diagnoosi vuosina 2014-2016 |
| Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) | 70 sadasta [34] | Englanti, diagnoosi vuosina 2014-2016 |
| Krooninen myelooinen leukemia (KML) | 80 sadasta [35] | Englanti, diagnoosi vuosina 2014-2016 |
| Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) | 80 sadasta [36] | Englanti, diagnoosi vuosina 2014-2016 |
| Hodgkinin lymfooma | Lähes 90 sadasta [32] | Aikuiset Englannissa ja Walesissa, diagnoosi vuosina 1971-2018 |
| Non-Hodgkin-lymfooma | Noin 65 sadasta [24] | Englanti, diagnoosi vuosina 2016-2020 |
| Multippeli myelooma | Yli 55 sadasta [37] | Englanti ja Wales, diagnoosi vuosina 1971-2018 |
Sitten se varaus, sillä se on lukuja tärkeämpi. Nämä luvut kuvaavat suuria ihmisryhmiä, eivät sinua. Cancer Research UK muistuttaa lukijoita siitä, etteivät sen elossaolotilastot kerro, mitä juuri sinun kohdallasi tapahtuu [32], [37]. Luvut koskevat myös eri alueita ja vuosia, joten vertaile rivejä varoen. Leukemialuvut koskevat ihmisiä, jotka saivat diagnoosin vuosina 2014-2016 [33]. Siksi ne eivät välttämättä kuvasta uudempien hoitojen vaikutusta. Koska luvut ovat Englannista tai Englannista ja Walesista, ne eivät myöskään välttämättä vastaa oman maasi tilannetta.
Myös ikä vaikuttaa. Englannissa KLL:ää sairastavien viiden vuoden elossaolo-osuus on yli 90 sadasta enintään 69-vuotiailla, mutta noin 70 sadasta vähintään 70-vuotiailla [36].
Käytä lukuja yleiskuvan saamiseen, mutta siirrä ne sitten sivuun ja keskustele hoitotiimisi kanssa omasta tilanteestasi. Lisää tietoa ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä löydät elossaoloa ja toipumista käsittelevistä aineistoistamme. Artikkelimme leukemian elossaolo-osuudesta ja elinajanodotteesta selittää, mitä leukemialuvut todella tarkoittavat.
Mitä kysyä hematologilta diagnoosin jälkeen
Erikoislääkärin vastaanotolla voi helposti mennä lukkoon ja unohtaa kaikki kysymykset, jotka aikoi esittää. Ota siksi mukaan kirjallinen lista. Tässä on muutamia aloituskysymyksiä, jotka kannattaa kirjoittaa muistiin.
Mikä tarkka syöpätyyppi ja alatyyppi minulla on? Onko se akuutti vai krooninen, nopeasti vai hitaasti etenevä? Millainen hoitoaikatauluni on, ja aloitetaanko hoito nyt vai seurataanko tilannetta ensin? Pitäisikö syövästäni tehdä geeni- tai molekyylitutkimuksia? Onko kliinisiä tutkimuksia, joihin osallistumista minun kannattaisi harkita? Entä kenelle soitan vastaanottokäyntien välillä, jos jokin muuttuu?
Alla oleva taulukko auttaa valmistautumaan näihin vastaanottokäynteihin.
| ✓ Toimi näin | ✗ Vältä tätä |
|---|---|
| Ota toinen henkilö mukaan kuuntelemaan ja tekemään muistiinpanoja | Älä luota pelkkään muistiisi stressaavassa tilanteessa |
| Pyydä tarkka alatyyppisi kirjallisena | Älä tyydy pelkkään sanaan "leukemia" tai "lymfooma" |
| Kysy, sopiiko seuranta sinun tilanteeseesi | Älä oleta, että hoito on aloitettava heti |
| Arvioi tilannettasi vain omien tutkimustulostesi perusteella | Älä vertaa ennustettasi verkon yleisiin tilastoihin |
| Kysy geenitutkimuksista ja kliinisistä tutkimuksista | Älä jätä näitä kysymyksiä myöhemmälle vastaanottokäynnille |
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on yleisin verisyöpätyyppi?
Se riippuu laskutavasta. IARC:n vuoden 2024 arvioiden mukaan EU:n 27 maassa todetaan noin 92 000 uutta non-Hodgkin-lymfoomatapausta, 72 000 leukemiatapausta, 34 000 multippelia myeloomaa ja 12 000 Hodgkinin lymfoomaa, joten non-Hodgkin-lymfooma on näistä neljästä ryhmästä yleisin [38]. Kun tarkastellaan yksittäisiä tyyppejä, Blood Cancer UK nimeää Ison-Britannian viideksi yleisimmäksi suurisoluisen B-solulymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian, myelooman, essentiaalisen trombosytemian ja akuutin myelooisen leukemian [8]. Myös ikä vaikuttaa vastaukseen: leukemia on lasten yleisin verisyöpä, kun taas lymfooma on yleisempi teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla [8].
Mitä eroa on leukemialla ja lymfoomalla?
Leukemia vaikuttaa luuytimen verisoluihin, yleensä valkosoluihin [2]. Lymfooma vaikuttaa lymfosyyteiksi kutsuttuihin valkosoluihin, jotka ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää [2]. Non-Hodgkin-lymfoomaa kuvataan imusuoniston syöväksi [1]. Molemmat voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, kuten turvotusta ja laihtumista [11], [13]. Kullakin tyypillä on omat hoitonsa [2].
Ovatko verisyövät perinnöllisiä?
Useimmilla ihmisillä verisyöpä ei kulje suvussa. Suurimmalla osalla verisyöpään sairastuvista ei ole suvussa aiempia tapauksia [39]. Useimpien syöpien uskotaan syntyvän elämän aikana tapahtuvien geneettisten muutosten seurauksena [39]. Jos olet huolissasi verisyövän esiintymisestä suvussasi, keskustele lääkärisi tai sairaalan hoitotiimin kanssa [39].
Voiko verisyövästä parantua?
Joistakin voi. Useimmilla Hodgkinin lymfoomaa sairastavilla hoito poistaa lymfooman kokonaan [21]. Akuutin myelooisen leukemian (AML) intensiivisellä hoidolla pyritään parantamaan leukemia [15]. Muita verisyöpiä, kuten kroonista myelooista leukemiaa, voidaan pitää hallinnassa useita vuosia [18]. Oma tilanteesi riippuu sairauden tyypistä, alatyypistä ja levinneisyysasteesta, joten vastausta kannattaa kysyä omalta hoitotiimiltä yleisten tilastojen sijaan.
Mitä tarkoittaa, jos verikokeideni tulokset ovat poikkeavia mutta minulla ei ole syöpää?
Tavanomaisen viitealueen alittava tai ylittävä tulos ei aina tarkoita, että jokin olisi vialla [5]. Jotkin löydökset, kuten MGUS, eivät ole lainkaan verisyöpää, vaikka MGUS voi hyvin harvoissa tapauksissa kehittyä verisyöväksi [2]. Lääkärisi voi kertoa, edellyttääkö tulos seurantaa vai ei lainkaan toimenpiteitä.
Mitkä verisyövät ovat harvinaisia?
Karvasoluleukemiaa kuvataan harvinaiseksi kroonisen leukemian tyypiksi [1]. Joidenkin muiden tyyppien, kuten double hit -lymfooman, kohdalla voi olla vaikeaa löytää muita samaa sairautta sairastavia tai sitä tuntevia ihmisiä [2]. Juuri siksi erikoistuneesta hoitokeskuksesta ja potilasyhteisöstä voi olla apua.
Seuraavat askeleet
Verisyöpien luokittelun ymmärtäminen luo pohjan kaikille näille keskusteluille. Kun tiedät sairautesi ryhmän, alatyypin ja sen, eteneekö se nopeasti vai hitaasti, voit vihdoin esittää kysymyksiä, jotka koskevat juuri sinun tilannettasi.
Ota siis seuraavalle vastaanotolle mukaan kaikkein tärkein asia: tarkka diagnoosisi kirjallisena. Pyydä sitten joku mukaasi, esitä listaamasi kysymykset ja tutustu saman kokeneisiin ihmisiin yhteisössämme. Sinun ei tarvitse selvittää tätä yksin. Ympärilläsi olevat ihmiset, myös hoitotiimisi, ovat tukenasi juuri tätä varten.
Lähteet
[1] Cancer Research UK. (2024, 27. helmikuuta). Verisyövät. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/blood-cancers
[2] Blood Cancer UK. (ei pvm.). Verisyöpätyypit. Haettu 16. marraskuuta 2026 osoitteesta https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/blood-cancer-types/
[3] Leukaemia UK. (ei pvm.). Leukemiatyypit. Haettu 16. marraskuuta 2026 osoitteesta https://www.leukaemiauk.org.uk/about-leukaemia/types-of-leukaemia/
[4] Blood Cancer UK. (2024). Aktiivinen seuranta (seuraa ja odota). https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/watch-wait/
[5] NHS. (2026, 10. syyskuuta). Täydellinen verenkuva (FBC). https://www.nhs.uk/tests-and-treatments/full-blood-count-fbc/
[6] Blood Cancer UK. (2026, huhtikuu). Verisolut. https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/blood-cells/
[7] Cancer Research UK. (2024, 26. helmikuuta). Mitä myelodysplastiset oireyhtymät ovat? https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/myelodysplastic-syndromes/what-is-mds
[8] Blood Cancer UK. (2026, 2. huhtikuuta). Faktoja ja tietoa verisyövästä. https://bloodcancer.org.uk/news/blood-cancer-facts
[9] Cancer Research UK. (2023, 1. marraskuuta). Akuutin myelooisen leukemian (AML) riskitekijät ja syyt. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/acute-myeloid-leukaemia-aml/risks-causes
[10] Cancer Research UK. (2024, 25. syyskuuta). Krooninen lymfaattinen leukemia (CLL). https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/chronic-lymphocytic-leukaemia-cll/about
[11] Cancer Research UK. (2024, 14. toukokuuta). Leukemian oireet. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/leukaemia/symptoms
[12] Cancer Research UK. (2024, 18. heinäkuuta). Hodgkinin lymfooma. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/hodgkin-lymphoma/about
[13] NHS. (2026, 10. maaliskuuta). Non-Hodgkin-lymfooman oireet. https://www.nhs.uk/conditions/non-hodgkin-lymphoma/symptoms/
[14] Cancer Research UK. (2023, 29. syyskuuta). Myelooma. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/myeloma/about
[15] Cancer Research UK. (2024, 22. huhtikuuta). Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoitovaihtoehdot. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/type/aml/treatment/which-treatment-for-acute-myeloid-leukaemia
[16] Cancer Research UK. (2024, 5. elokuuta). Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) hoitovaihtoehdot. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/acute-lymphoblastic-leukaemia-all/treatment/decisions
[17] Cancer Research UK. (2024, 28. lokakuuta). Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL). https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/acute-lymphoblastic-leukaemia-all/types
[18] Cancer Research UK. (2025, 13. kesäkuuta). Kroonisen myelooisen leukemian (CML) täsmälääkkeet. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/chronic-myeloid-leukaemia-cml/treatment/targeted-drugs
[19] Cancer Research UK. (2025, 29. toukokuuta). Krooninen myelooinen leukemia (CML). https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/chronic-myeloid-leukaemia-cml/about
[20] Cancer Research UK. (2023, 27. marraskuuta). Hodgkinin lymfooman tyypit. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/hodgkin-lymphoma/types
[21] NHS. (2025, 14. lokakuuta). Hodgkinin lymfooman hoito. https://www.nhs.uk/conditions/hodgkin-lymphoma/treatment/
[22] Cancer Research UK. (2024, 5. maaliskuuta). Follikulaarinen lymfooma. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/non-hodgkin-lymphoma/types/follicular-lymphoma
[23] Cancer Research UK. (2024, 8. maaliskuuta). Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/non-hodgkin-lymphoma/types/diffuse-large-b-cell-lymphoma
[24] Cancer Research UK. (2024, 9. toukokuuta). Non-Hodgkin-lymfooman elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/non-hodgkin-lymphoma/survival
[25] Blood Cancer UK. (2026, toukokuu). Kytevä myelooma. https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/myeloma/smouldering-myeloma/
[26] Cancer Research UK. (2024, 2. tammikuuta). Myelodysplastisten oireyhtymien (MDS) tutkimukset ja hoito. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/myelodysplastic-syndromes/treatment
[27] Blood Cancer UK. (2025, marraskuu). Verisyövän oireet ja merkit. https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/blood-cancer-signs-symptoms/
[28] Blood Cancer UK. (ei pvm.). Verisyöpätutkimukset. Haettu 16. marraskuuta 2026 osoitteesta https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/tests-diagnosis/
[29] Döhner, H., Wei, A. H., Appelbaum, F. R., Craddock, C., DiNardo, C. D., Dombret, H., Ebert, B. L., Fenaux, P., Godley, L. A., Hasserjian, R. P., Larson, R. A., Levine, R. L., Miyazaki, Y., Niederwieser, D., Ossenkoppele, G., Röllig, C., Sierra, J., Stein, E. M., Tallman, M. S., . . . Löwenberg, B. (2022). Aikuisten AML:n diagnostiikka ja hoito: kansainvälisen asiantuntijapaneelin vuoden 2022 suositukset ELN:n puolesta. Blood, 140(12), 1345-1377. https://pure.eur.nl/en/publications/diagnosis-and-management-of-aml-in-adults-2022-recommendations-fr/
[30] Blood Cancer UK. (2025, helmikuu). Mitä CAR-T-soluhoito on? https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/treatment/what-is-car-t-therapy
[31] Hochhaus, A., Baccarani, M., Silver, R. T., Schiffer, C., Apperley, J. F., Cervantes, F., Clark, R. E., Cortes, J. E., Deininger, M. W., Guilhot, F., Hjorth-Hansen, H., Hughes, T. P., Janssen, J. J. W. M., Kantarjian, H. M., Kim, D. W., Larson, R. A., Lipton, J. H., Mahon, F. X., Mayer, J., . . . Hehlmann, R. (2020). European LeukemiaNetin vuoden 2020 suositukset kroonisen myelooisen leukemian hoitoon. Leukemia, 34(4), 966-984. https://livrepository.liverpool.ac.uk/3078874/
[32] Cancer Research UK. (2024, 16. heinäkuuta). Hodgkinin lymfooman elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/hodgkin-lymphoma/survival
[33] Cancer Research UK. (2023, 3. lokakuuta). Akuutin myelooisen leukemian (AML) elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/acute-myeloid-leukaemia-aml/survival
[34] Cancer Research UK. (2024, 6. syyskuuta). Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/acute-lymphoblastic-leukaemia-all/survival
[35] Cancer Research UK. (2025, 23. kesäkuuta). Kroonisen myelooisen leukemian (CML) elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/chronic-myeloid-leukaemia-cml/survival
[36] Cancer Research UK. (2024, 24. lokakuuta). Kroonisen lymfaattisen leukemian (CLL) elossaoloennuste. https://cancerresearchuk.org/about-cancer/chronic-lymphocytic-leukaemia-cll/survival
[37] Cancer Research UK. (2023, 14. marraskuuta). Myelooman elossaoloennuste. https://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/myeloma/survival
[38] International Agency for Research on Cancer. (2026). Euroopan unioni (27) [Tietokooste, GLOBOCANin vuoden 2024 arviot]. Global Cancer Observatory. https://gco.iarc.who.int/media/globocan/factsheets/populations/940-european-union-27-fact-sheet.pdf
[39] Blood Cancer UK. (2026, huhtikuu). Mikä aiheuttaa verisyöpää? https://bloodcancer.org.uk/understanding-blood-cancer/what-causes-blood-cancer/
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain koulutustarkoituksiin, eikä se ole lääketieteellinen neuvo. Käänny aina lääkärisi tai muun pätevän terveydenhuollon ammattilaisen puoleen saadaksesi tilanteeseesi sopivaa ohjausta.

Tämä sisältö on luotu YARN-hankkeessa, jota yhteisrahoitettiin EU4Health-ohjelmasta vuosina 2025-2028 (avustussopimus nro 101219053).
