Lobulaarinen karsinooma

Lobulaarinen karsinooma ei ole yhtä yleinen kuin duktaalinen karsinooma, mutta se on edelleen merkittävä tekijä rintasyöpien joukossa. Varhaisen havaitsemisen ja tehokkaan hoidon varmistamiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä tämä sairaus merkitsee, millaisia riskejä siihen liittyy ja mitä hoito- ja hallintavaihtoehtoja se tarjoaa. Tässä artikkelissa perehdytään kaikkeen, mitä sinun on tiedettävä lobulaarisesta karsinoomasta.

Lobulaarisen karsinooman määritelmä

Lobulaarinen karsinooma on rintasyövän tyyppi, joka alkaa rinnan maitoa tuottavista rauhasista (lobuluksista). Tämä syöpä luokitellaan kahteen luokkaan: Lobulaarinen paikan päällä oleva syöpä (LCIS), joka pysyy lohkoissa, ja invasiivinen lobulaarinen syöpä (ILC), joka pystyy leviämään muihin kehon osiin.

Suurin ero lobulaarisen karsinooman ja muiden rintasyöpien välillä on niiden syntypaikassa. Lobulaarinen karsinooma alkaa lobuluksista, kun taas muut tyypit - mukaan lukien yleisin, duktaalinen karsinooma - saavat alkunsa maitokanavista.

Lobulaarisen karsinooman syyt ja riskitekijät

Lobulaarisen karsinooman tarkka syy on epäselvä, mutta geneettisillä tekijöillä ja elämäntavoilla on merkittävä rooli. Tietyt perinnölliset geenimutaatiot, kuten BRCA1 ja BRCA2, lisäävät lobulaarisen karsinooman riskiä. >/p>

Elämäntapa- ja ympäristötekijät, kuten hormonikorvaushoito vaihdevuosien aikana, alkoholinkäyttö ja liikalihavuus, vaikuttavat myös, ja tutkimusten mukaan nämä tavat voivat lisätä taudin kehittymisen mahdollisuutta.

Lobulaarisen karsinooman oireet ja merkit

Lobulaarisen karsinooman tärkeimmät oireet vaihtelevat, ja niihin voi kuulua muutoksia rintojen rakenteessa, alueen paksuuntuminen tai kovettuminen muuhun alueeseen verrattuna sekä hienovaraisia muutoksia rintojen koossa tai muodossa. Joissakin tapauksissa lobulaarisessa karsinoomassa ei esiinny muille rintasyöville tyypillisiä selviä kyhmyjä, minkä vuoksi on tärkeää olla tarkkana kaikista muutoksista.

Havaitseminen edellyttää sekä fyysisiä merkkejä että lääketieteellisiä testejä, esimerkiksi mammografiaa, ultraäänitutkimuksia ja koepaloja. Lääkärit voivat käyttää yhtä testiä tai yhdistelmää potilaan yksilöllisen arvioinnin mukaan.

Lobulaarisen karsinooman diagnoosi

Lääkärit käyttävät lobulaarisen karsinooman diagnosoimiseksi erilaisia testimenetelmiä - yleisin niistä on mammografia. Jos poikkeavuuksia havaitaan, seuraava vaihe on yleensä ultraääni- tai magneettikuvaus, jolla tutkitaan tarkemmin kiinnostuksen kohteena olevaa aluetta. Tämän jälkeen tehdään koepala, jolla varmistetaan taudin tyyppi ja vaihe.

Lobulaarisen karsinooman vaihe määritetään kasvaimen koon, imusolmukkeiden osallistumisen ja syövän leviämisasteen perusteella. Vaiheet vaihtelevat 0-vaiheesta (LCIS) - syöpä on jäänyt lohkoihin - IV-vaiheeseen - syöpä on levinnyt kehon kaukaisiin osiin.

Lobulaarisen karsinooman hoidot ja terapiat

Lobulaarisen karsinooman hoito riippuu taudin vaiheesta ja potilaan yleisestä terveydentilasta. Käytettävissä olevia vaihtoehtoja ovat leikkaus (lumpektomia tai mastektomia), sädehoito, kemoterapia ja hormonihoito.

Valinta lumpektomian ja mastektomian välillä riippuu usein kasvaimen koosta, sijainnista ja potilaan mieltymyksistä. Hoitosuunnitelmaan saatetaan sisällyttää myös sädehoito, hormonihoito ja kemoterapia, joilla torjutaan leikkauksen jälkeen jäljellä olevia syöpäsoluja.

Elämä lobulaarisen karsinooman kanssa

Lobulaarisen karsinooman diagnoosin kanssa selviytyminen voi olla haastavaa. Se ei vaikuta ainoastaan fyysiseen kehoon, vaan sillä on myös merkittäviä psykososiaalisia vaikutuksia. Tukiryhmät, neuvonta ja keskustelut eloonjääneiden kanssa voivat osoittautua hyödyllisiksi henkisen hyvinvoinnin kannalta tänä aikana.

Päätelmä

Kaikkiaan lobulaarinen karsinooma, kuten mikä tahansa muukin syöpä, vaatii varhaista havaitsemista ja aggressiivista hoitoa. Säännölliset itsetutkimukset ja mammografiat ovat keskeisessä asemassa varhaisessa havaitsemisessa. Ymmärtämällä tätä tautia voimme pyrkiä kohti maailmaa, jossa kukaan ei jää tietämättömäksi ja jossa jokaisella naisella on mahdollisuus taistella.

Usein kysytyt kysymykset:

• Kuinka yleinen lobulaarinen karsinooma on verrattuna muihin rintasyöpätyyppeihin?

Lobulaarinen karsinooma muodostaa noin 10-15 prosenttia kaikista invasiivisista rintasyövistä. Se on harvinaisempi kuin duktaalinen karsinooma, jonka osuus on noin 70-80 prosenttia kaikista tapauksista.

• Mitkä ovat lobulaarisen karsinooman tärkeimmät merkit ja oireet?

Oireita voivat olla muutokset rintojen rakenteessa, alueen paksuus tai kovettuminen tai hienovaraiset muutokset rintojen koossa tai muodossa. Lobulaarisessa karsinoomassa ei välttämättä esiinny selkeää kyhmyä, toisin kuin muissa rintasyövissä.

• Miten lobulaarinen karsinooma tyypillisesti diagnosoidaan?

Se diagnosoidaan yleensä mammografiassa, mutta ultraäänitutkimuksia ja koepaloja voidaan käyttää myös, jos mammografiassa havaitaan poikkeavuuksia.

• Mitä eri hoitovaihtoehtoja lobulaariseen karsinoomaan on saatavilla?

Lobulaarista karsinoomaa voidaan hoitaa leikkauksella (lumpektomia tai mastektomia), sädehoidolla, kemoterapialla ja hormonihoidolla riippuen taudin vaiheesta ja potilaan yleisterveydestä.

• Voidaanko lobulaarista karsinoomaa ehkäistä tai vähentää sen riskiä?

Vaikka mitään idioottivarmoja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ei ole olemassa, terveiden elämäntapojen ylläpitäminen, alkoholinkäytön rajoittaminen ja valppaana pysyminen säännöllisillä seulonnoilla voi auttaa vähentämään riskiä.