Lääketieteen nopea kehitys on nykyään mahdollistanut sen, että elinajanodote ja elämänlaatu ovat parantuneet merkittävästi. Syöpä on kuitenkin edelleen sairaus, joka vaikuttaa suureen määrään ihmisiä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan se on toiseksi yleisin kuolemaan johtava sairaus (lähde).
Syövän esiintyvyys Euroopassa
Kuten Euroopan komission tiedoista käy ilmi, vaikka eurooppalaiset muodostavat vain kymmenesosan maailman väestöstä, noin 25 prosenttia kaikista vuosittain ilmoitetuista syöpätapauksista tapahtuu tällä mantereella. Syöpä on alle 65-vuotiaiden eurooppalaisten yleisin kuolinsyy, ja tiedot osoittavat, että vain puolet Euroopan väestöstä välttää syöpädiagnoosin.
Syöpätapausten kokonaismäärä
Euroopan komission mukaan vuonna 2020 Euroopassa todettiin noin neljä miljoonaa uutta syöpätapausta (lähde), joista 1,9 miljoonaa diagnosoidaan naisilla ja 2,1 miljoonaa miehillä (lähde).
Yleisimmät syöpätyypit
Rintasyöpä on yleisin diagnosoitu syöpätyyppi sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti (lähde). Rintasyövän oireet voivat vaihdella suuresti, mutta on arvioitu, että tämäntyyppisen syövän osuus kaikista Euroopassa vuonna 2020 ilmoitetuista syöpätapauksista oli 13,14 prosenttia. Tämän jälkeen tulevat paksu- ja peräsuolisyöpä (12,86 %), keuhkosyöpä (11,81 %), eturauhassyöpä (11,71 %) ja virtsarakon syöpä (5,05 %).
Syöpätapausten ikä- ja sukupuolijakauma
Yleisin syöpädiagnoosin tekoikä on 65 vuotta tai sitä vanhempi. On arvioitu, että 60 prosentilla tämän ikäryhmän ihmisistä diagnosoidaan syöpä (lähde). Samaan aikaan Yhteisen tutkimuskeskuksen asiantuntijat, jotka ovat tutkineet väestön ikääntymisen vaikutusta syövän esiintyvyyteen, ennustavat, että syöpään sairastuvien määrä kasvaa vuoteen 2020 verrattuna 21 prosenttia vuoteen 2040 mennessä (lähde).
Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä on eniten paksu- ja peräsuolen syöpää (15 %), eturauhassyöpää (14 %), keuhkosyöpää (12,8 %) ja rintasyöpää (10 %). Muissa ikäryhmissä rintasyöpä on yleisin diagnosoitu: 22,6 % 0-44-vuotiailla tytöillä/naisilla ja 16,7 % 45-64-vuotiailla tytöillä/naisilla.(lähde).
Analysoitaessa syövän esiintyvyyttä sukupuolen mukaan käy ilmi, että paksu- ja peräsuolen syöpä ja keuhkosyöpä ovat viiden yleisimmin diagnosoidun syöpätyypin joukossa sekä miehillä että naisilla. Keuhkosyöpä on kuitenkin noin 1,7 kertaa harvinaisempi naisilla kuin miehillä.
Naisilla diagnosoidaan useimmiten rintasyöpä (27,8 %) ja miehillä eturauhassyöpä (22,2 %) (lähde).
Syöpätapausten määrän vertailu eri Euroopan maissa
Kaiken kaikkiaan Irlannissa arvioidaan olevan eniten syöpätapauksia Euroopassa (718,3 syöpätapausta 100 000:ta asukasta kohti, eli +33 prosenttia Euroopan keskiarvoon verrattuna). Samaan aikaan Latviassa on eniten syöpätapauksia miehillä (851,7 tapausta 100 000:ta kohti, +28 % verrattuna Euroopan keskiarvoon) ja Tanskassa eniten syöpätapauksia naisilla (633,9 tapausta 100 000:ta kohti, +38 % verrattuna Euroopan keskiarvoon).
Albaniassa (351,6/100 000, -47 % verrattuna Euroopan keskiarvoon miehillä ja 213,4/100 000, -53 % naisilla), Ukrainassa (489,3/100 000, -26 % ja 314,7/100 000, -31 %) ja Moldovassa (542,1/100 000, -19 % ja 310,9/100 000, -32 %) syöpäsairauksien ilmaantuvuus on Euroopan alhaisin molemmilla sukupuolilla (lähde).
Lapsuusiän syövän esiintyvyys Euroopassa
European Society for Paediatric Oncology -järjestön mukaan syöpä on edelleen yli vuoden ikäisten lasten yleisin sairauteen liittyvä kuolinsyy, joka vaatii vuosittain yli 6 000 lapsen ja nuoren hengen. On kuitenkin arvioitu, että Euroopassa on tällä hetkellä lähes 500 000 lasta, jotka ovat parantuneet syövästä (lähde), ja lapsuusiän syöpäkuolleisuus EU-maissa on laskenut 2,8 prosenttia vuosina 1990-2015 (lähde).
Lapsuusiän syöpätapausten esiintyvyys ja yleisyys
Euroopassa diagnosoidaan vuosittain 35 000 uutta syöpätapausta lapsilla ja nuorilla. Itä-Euroopan maiden lasten syöpäkuolleisuuden on raportoitu olevan 20 prosenttia korkeampi kuin muualla Euroopassa (lähde).
Yleiset lapsuuden syöpätyypit
European Society for Paediatric Oncology -järjestön mukaan lasten yleisimmät syövät ovat leukemia, neuroblastoomat, Wilmsin kasvaimet, aivosyöpä, rabdomyosarkoomat, lymfoomat, retinoblastoomat, osteosarkoomat ja Ewingin sarkoomat.
Leukemian osuus kaikista syöpätapauksista on noin 35 prosenttia. Aivosyöpä on toiseksi suurin. Tämäntyyppisen syövän esiintyvyys on 15 prosenttia. Wilmsin kasvaimen osuus on 6-7 prosenttia tapauksista; joillakin lapsilla on geneettinen alttius sairastua siihen. Pehmytkudossarkooma, joka kehittyy useimmiten lihaksiin, mutta voi kehittyä myös päähän, kaulaan, virtsateihin tai kiveksiin, on 5-8 prosenttia kaikista syövistä.
Neuroblastooma on harvinaisempi, ja sen osuus lapsuusiän syöpädiagnooseista on 5-7 prosenttia. Tämäntyyppiset syöpäsolut muodostuvat lisämunuaisen, kaulan, rintakehän tai selkäytimen hermokudokseen. Osteosarkooma ja Ewingin sarkooma ovat yleisimpiä lasten luukudoksen pahanlaatuisia kasvaimia, joita esiintyy 6 prosentilla syöpään sairastuvista lapsista.
Retinoblastooman osuus kaikista tapauksista on 3-4 prosenttia. Yleisimpiin syöpätyyppeihin kuuluvat myös lymfoomat, jotka luokitellaan Hodgkinin ja Non-Hodgkinin lymfoomiin. (lähde).
Lapsuusiän syöpätapausten ikä- ja sukupuolijakauma
Leukemia on lasten yleisin syöpätyyppi, ja se diagnosoidaan yleisimmin alle 10-vuotiailla lapsilla. Kaksi tärkeintä lapsuusiän aivokasvaintyyppiä ovat glioomat ja medulloblastoomat. Tyypin 1 kasvaimet diagnosoidaan lapsilla, joiden keski-ikä on 6 vuotta, kun taas suurin osa medulloblastoomista esiintyy alle 10-vuotiailla lapsilla. Wilmsin kasvain diagnosoidaan yleisimmin alle 5-vuotiailla lapsilla, mutta noin 8 miljoonasta alle 14-vuotiaasta lapsesta saa myös tämän tyyppisen syövän.
Neuroblastooma ja retinoblastooma diagnosoidaan useimmiten alle 5-vuotiailla lapsilla, kun taas osteosarkooma ja Ewingin sarkooma diagnosoidaan useimmiten 10-20-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.
Rabdomyosarkooma on yleisin 2-6-vuotiailla ja 15-19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, kun taas Hodgkinin tauti on yleisin 15-40-vuotiailla (Lähde).
Vuosina 2016-2018 Yhdistyneessä kuningaskunnassa alle 14-vuotiaiden poikien yleisimmät diagnoosit olivat leukemia (32 %), aivo- ja selkäydinkasvaimet (25 %), lymfooma (13 %), pehmytkudossarkooma (7 %) ja neuroblastooma (6 %). 15-24-vuotiailla pojilla ja miehillä yleisimmät kasvaimet ovat sukusolukasvaimet (25 %), lymfooma (21 %), karsinooma ja melanooma (18 %), aivo- ja selkärangan kasvaimet (12 %) ja leukemia (10 %).
Alle 14-vuotiailla tytöillä, kuten samanikäisillä pojillakin, diagnosoitiin yleisimmin leukemia (31 %), aivo- ja selkäydinkasvaimet (26 %), lymfooma (7 %), neuroblastooma (6 %) ja munuaiskasvaimet (6 %). Lähes puolet 15-24-vuotiaiden tyttöjen ja naisten tapauksista oli karsinoomia ja melanoomaa (43 %), lymfoomaa (20 %), aivojen ja selkärangan kasvaimia (13 %) ja leukemiaa (8 %). Verrattuna 15-24-vuotiaisiin poikiin ja miehiin saman ikäryhmän tytöillä todettiin kuitenkin viisi kertaa vähemmän sukusolujen kasvaimia (5 %) (lähde).
Lapsuusiän syöpätapausten määrän vertailu eri Euroopan maissa
Verrattaessa syövän ilmaantuvuuslukuja vuosina 2010-2012 eri Euroopan maissa voidaan todeta, että kaikissa muissa maissa paitsi Latviassa, Norjassa ja Romaniassa leukemioiden, myeloproliferatiivisten tautien ja myelodysplastisten tautien esiintyvyys on suurin alle 14-vuotiailla lapsilla. Eniten näitä syöpätyyppejä esiintyi Kreikassa (56,53 %), Kyproksella (47,83 %) ja Liettuassa (38,87 %), kun taas Tšekin tasavallassa (23,75 %), Latviassa (23,83 %) ja Belgiassa (25 %) esiintyvyys oli alhaisin.
Myös keskushermoston kasvaimet sekä erilaiset kallonsisäiset ja intraspinaaliset kasvaimet kuuluvat yleisimpiin syöpätyyppeihin. Tämäntyyppisiä syöpiä esiintyi eniten Kreikassa (30,41 %), Islannissa (29,63 %) ja Norjassa (29,46 %), kun taas Bosniassa ja Hertsegovinassa (5,26 %), Kyproksella (8,70 %) ja Ukrainassa (15,68 %) esiintyvyys oli alhaisin.
Lymfoomat ja verkkokalvon endoteelisolujen kasvaimet) kuuluvat myös syöpiin, joiden ilmaantuvuus on suurin. Tätä syöpätyyppiä esiintyi eniten Bosnia ja Hertsegovinassa (18,42 %), Romaniassa (16,67 %) ja Latviassa (15,42 %), kun taas vähiten sitä esiintyi Kyproksella (8,70 %), Islannissa (9,26 %) ja Liettuassa (9,40 %) (lähde).
Lapsuusiän syövän riskitekijät ja syyt
WHO:n mukaan vieläkään ei ole lopullista selitystä sille, miksi lapset sairastuvat syöpään. Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että noin 10 prosentilla syöpään sairastuvista lapsista on geneettinen alttius sairastua. Tiettyjä kroonisia infektioita, kuten HIV, Epstein-Barr-virus ja malaria, voidaan kuitenkin pitää riskitekijöinä. Muut infektiot voivat puolestaan lisätä lapsen riskiä sairastua syöpään aikuisiässä, joten on tärkeää ottaa rokotus hepatiitti B:tä vastaan, koska tämä rokotus auttaa ehkäisemään maksasyöpää, ja ihmisen papilloomavirusta vastaan, joka voi auttaa ehkäisemään kohdunkaulan syöpää (lähde).
Päätelmä
Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedot korostavat syövän merkittävää vaikutusta Euroopan väestöön. Vaikka lääketieteen kehitys on parantanut elinajanodotetta ja elämänlaatua, syöpä on edelleen merkittävä terveysongelma. Se on toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa, ja se koskettaa vuosittain neljäsosaa maanosan väestöstä. Tilastot paljastavat yleisimmät syöpätyypit, joista rintasyöpä on eturintamassa, ja sen jälkeen tulevat paksu- ja peräsuolen syöpä, keuhkosyöpä, eturauhassyöpä ja virtsarakon syöpä. Iällä ja sukupuolella on ratkaiseva merkitys syövän esiintyvyyteen, ja vanhemmilla aikuisilla on suurempi riski. Ennusteiden mukaan syöpätapaukset lisääntyvät 21 prosenttia vuoteen 2040 mennessä väestön ikääntymisen vuoksi. Myös lasten syöpä on huolestuttava ongelma, ja leukemia, aivosyöpä ja Wilmsin kasvaimet ovat yleisimpiä diagnooseja. Haasteista huolimatta lapsuusiän syöpäkuolleisuuden vähentämisessä on edistytty Euroopan unionin maissa. Tiedot tuovat esiin syövän esiintyvyyden vaihtelua Euroopan maiden välillä, ja joissakin maissa syöpätapausten määrä on huomattavasti suurempi kuin toisissa. Nämä erot voivat johtua useista tekijöistä, kuten geneettisestä alttiudesta ja ympäristövaikutuksista. Kaiken kaikkiaan tiedot korostavat jatkuvan tutkimuksen, ennaltaehkäisystrategioiden ja kehittyneen lääketieteellisen hoidon saatavuuden merkitystä, kun pyritään vastaamaan syöpään liittyviin monimutkaisiin haasteisiin Euroopassa sekä aikuisten että lasten keskuudessa. Ponnistelut riskitekijöiden vähentämiseksi ja varhaisen toteamisen edistämiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä tämän laajalle levinneen sairauden torjunnassa.
